Kasvatushakkuut

Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuilla tarkoitetaan hakkuita, joiden tavoitteina on parantaa kasvatettavan puuston elinvoimaa ja laatua, nopeuttaa puuston järeytymistä ja saada puunmyyntituloja. Hakkuilla vaikutetaan puuston tiheyteen, puulajisuhteisiin ja arvokehitykseen poistamalla puita valitun harvennustavan mukaisesti.

Kasvatushakkuut tuottavat metsänomistajalle välittömiä puunmyyntituloja, minkä lisäksi puuston arvokasvu ja tulevien hakkuiden taloudellinen tuotto paranevat sekä kiertoaikaa voidaan lyhentää. Puuston kokonaistuotos ei lisäänny harventamalla, mutta puuston kasvu voidaan keskittää laadultaan ja tuotto-odotuksiltaan parhaisiin puulajeihin ja -yksilöihin. Harventaminen vähentää puustoon sitoutunutta pääomaa, mikä lisää metsän suhteellista tuottoa.

Harvennuksista saatavien tulojen osuus on noin 25–30 prosenttia kiertoajan puunmyyntitulojen nykyarvosta, kun käytetään 2–3 prosentin laskentakorkoa. Mitä suurempi korkovaatimus on, sitä tärkeämmäksi tulevat aikaiset harvennustulot. Edellytyksenä taloudellisesti kannattaville harvennuksille on, että harvennukset tehdään ajoissa ja riittävän voimakkaina ja että puuston hyvästä hoidosta on huolehdittu jo taimikkovaiheessa.

Sopivaan harvennusvoimakkuuteen vaikuttavat kasvupaikan ja puulajin lisäksi metsikön tila, aiempi käsittely, metsätuhoriskit ja metsänomistajan tavoitteet mukaan lukien pääoman tuottovaatimus. Oleellista on, että harvennuksen jälkeen kasvatettava puusto on elinvoimaista.

Harvennuksissa voidaan myös ottaa huomioon metsänomistajan maiseman-, riistan- ja luonnonhoidollisia tavoitteita. Hakkuu lisää näkyvyyttä ja voi parantaa erilaisten marjojen, sienten ja jäkälien kasvuolosuhteita. Monikäytön kannalta tärkeillä alueilla kasvatushakkuut on syytä toteuttaa erikoishakkuina, joissa erityistoiveet on määritetty selkeästi ennen hakkuun toteutusta.

Kasvamaan jätettävien puiden valinnassa otetaan huomioon olemassa olevan puuston rakenne, puiden koko ja laatu, kasvupaikan puuntuotoskyky sekä puuston tilajärjestys. Yleisperiaatteena on poistaa huonolaatuisia, vioittuneita ja kehityksessä jälkeen jääneitä puita sekä hyvälaatuisen valtapuuston kasvua haittaavia puita niin, että puuston määrä laskee harvennusmallien suosittelemalle tasolle. Poistettavien puiden oikealla valinnalla voidaan ratkaisevasti vaikuttaa jäävän puuston laatuun ja metsän tulevaan arvokasvuun.

Lähde: Metsänhoidon suositukset