Toteutus

Pienaukkohakkuu suositellaan toteutettavaksi niin, että aukon reunat pehmennetään erityisesti poistamalla suurimpia puita. Näin ympäröivän puuston aiheuttama juuristokilpailu pienenee, jolloin alikasvoksella on paremmat edellytykset menestyä myös aukon reunassa. Jyrkkärajaisia, tiheän metsän ympäröimiä aukkoja ei suositella tehtäväksi. Reunapuuston runkojen ja juuriston vahvistuessa tuulituhojen riski vähenee. Pienaukkoja pitäisi tehdä vain varttuneeseen puustoon.

Pienaukkohakkuut on suunniteltava ja jaksotettava siten, ettei lopputuloksena ole kapeiksi kaistoiksi jäävä varttuneiden puiden muodostama välialue. Tällainen välialue on altis tuulituhoille.

Uudistaminen pienaukkohakkuiden avulla on melko hidasta. Tällöin on varauduttava siihen, että koko käsittelyalueen uudistumiseen kuluu paljon aikaa ja osa puustosta on varsin ikääntynyttä, ennen kuin koko pinta-ala on uudistettu kertaalleen.

Aiemmissa hakkuissa tehtyjen pienaukkojen puustoa harvennetaan tarpeen mukaan uusien pienaukkohakkuiden yhteydessä. Erirakenteisuutta voidaan tukea jättämällä harvennuksissa jäljelle puuston luontaista ryhmittäisyyttä.

Mahdolliset aiemmat säästöpuuryhmät rajataan hakkuiden ulkopuolelle kuten muissakin hakkuissa. Uudet säästöpuuryhmät syntyvät pääosin välialueelle. Välialueelle jää vanhenevaa puustoa, kun käsittelyalue uudistetaan pitkän ajan kuluessa.

Uudistaminen pienaukkojen avulla voidaan mäntyvaltaisessa metsässä toteuttaa esimerkiksi ”kolmen hakkuun kierrolla”. Kussakin kolmessa käsittelyssä uusien aukkojen yhteenlaskettu ala on noin kolmannes koko käsittelyalasta. Uusi pienaukkohakkuu voidaan tehdä, kun aiemmat aukot ovat taimettuneet.

  1. Ensimmäisellä käsittelykerralla aukkojen läpimitta on noin 40 metriä tai hieman enemmän. Luontainen uudistaminen ei vaatisi jättämään käsittelyalalle näin suurta puumäärää, mutta pienaukkojen avulla uudistamalla maisema voidaan pitää puustoisempana. Karujen kasvupaikkojen harvapuustoisissa männiköissä riittävät pienemmät aukot.
  2. Toisella käsittelykerralla pienaukkoja voidaan laajentaa, kun ne ovat taimettuneet ja samalla voidaan tehdä lisää pienaukkoja. Korjuussa huolehditaan, ettei edellisessä hakkuussa tehdyille aukoille syntynyt uusi taimikko vahingoitu.
  3. Kolmannella käsittelykerralla hakataan loput välialueesta jättäen säästöpuita, jotka toimivat aluksi myös siemenpuina. Ensimmäisellä käsittelykerralla hakattu alue harvennetaan tarvittaessa samalla.

Mahdollinen tiheä kuusialikasvos huonontaa männyn uudistumista. Kuusialikasvosta on syytä raivata kuten siemenpuuhakkuussa, mikäli sitä ei haluta käyttää uuden puuston kehittämiseen. Aukkopaikkoihin voi myös syntyä runsas koivuvesakko, joka haittaa mäntyjen kasvuja ja lisää hirvituhojen riskiä. Vesakkoa on tarpeen perata siellä, missä se on esteenä männyn kehitykselle.

Ajoitus

Pienaukkohakkuu on ajoitettava maaston kantavuuden mukaan. Juurikäävän riskialueella kannot tulee käsitellä suoja-aineella, jos korjuu tehdään sulan maan aikana. Korjuussa vältetään kulkua edellisellä hakkuukerralla tehtyjen pienaukkojen kautta, jotta näille alueille syntynyt uusi puusto ei vaurioidu.

Lähde: Metsänhoidon suositukset